Takkini kastui, vaadin korvauksia.

Säästä on kyllä aina mukava valittaa, varmaa siks että täällä suomenmaassa ja varsinki Oulussa nää kelit ossaa kyllä olla nii tuhannen perseestä ettei mittää tolokkua. Syksy se on ihmisen parasta aikaa, eka sattaa vettä, sitte pakastuu, sitte sullaa, sitte tullee lunta, sitte onki +10, sitte yöllä -15, aamulla paistaa kuu ja yöllä aurinko. Vuorokauet kestää viiestä kolomeenkymmeneen tuntia ja vanha vihtahousu näyttää keskaria pilvenhattaran reunalta. Seki varmaa vähä lissää tätä henkilökohtasta vihanpitoa pakkasherraa ja auringonjumalaa vastaan ku joutuu joka paikkaa kulukemaa pyörällä. Ei siinä muute mittää, mutta ku yhtäkkiä renkaitte alla on 15 senttiä lunta ja vettä sattaa alhaalta ylös nii kyllä siinä alakaa keuhkot sadevedellä täyttyessä vähä harmittamaan.

Mainio esimerkki matalapaineen valtavan saappaan osumisesta nivusseudulle oli tässä pari päivää sitten. Lähin kaverille kylläilee pyörällä, matkaaha ei ollu ku pari kilometriä ja lunta tuprutti iha reippaasti. No ei siinä, vielä rullaili pyörätiellä iha hyvi ku ei ollu tiet täynnä valakoseksi puuteriksi naamioitunutta perkeleen purjevenneisiin käytettyä tervaa. Mielissää rälläsin kaverille ja nakkasin pyörän parkkiin. Varmaa neljän tunnin päästä ku alakoin lähtöä tekemää nii tajus mitä siellä o sillä välin tapahtunu. Ulko-oven ku aukas nii tuli varmaa viis litraa H2O:n kiinteitä laskuvarjojoukkoja nenäonteloon. Heti sai alakaa pärskimää ja puskia täysiä ovea auki. Pihalle ku pääs nii ilime oli vamaa samanlaine ku saksalaisella sotilaalla joka on vetäny kännit 40-luvulla ja heränny syväjäädytyksestä 2010-luvulla Lempiälän folkfestivaaleilla. Tyrmistyneenä tuijotin, ku pyörä imeytyny seinään kiinni ja lunta tuli tihiämmin ku työsuhteen purkamisia firman pikkujouluissa.

Alakoin sitte kaivamaa pyörää sieltä kinosten alta ja samalla sekunnilla tajusin, että käytännössä turhaa hommaa. Sillä kelillä ois ollu helepompaa ajjaa hevoskärryillä keulat pystyssä ku rullata fillarilla kotia. Noh, lähin sitte nöyränä taluttaa sinne myrskyyn. Aika ajoin näky joku 10-15 metriä semmosta vapaata pyörätietä, minkä toiseen reunaan oli noussu puolen metrin lumidyynit. Aattelin että jess, saa polokasta muutaman metrin, nii eiköhä siinä oo jäätä ja tokalla polokasulla eturengas päätti, että nyt saa kuski luvan kuolla. Rengas 45 asteen kulumaan, liukuu suoraan etteenpäi ja sitte ukko tangon yli. Tuo kaikki näytti varmaa harvinaisen säälittävältä, ku oli hirviät toppakamppeet päällä ja vauhtia ehkä 5km tunnissa. Oikee laiskasti pylleröin sen tangon yli ja löpsähin siihe betoniin niinku mätisäkki. Heti tietenki piti kattua näkikö kukkaa, mutta vittu eihä sielä nähäny ees omia silimälaseja. Jotaki hyvvää sentää.

Huomas kyllä, että kanssaliikkujat oli varautunu yhtä mainiosti. Joka toine auto jäi keskustan mäkilähössä surraamaa paikallee tai valu alaspäin. Mahto sielläki vituttaa yhtä paljon ku itellä, ku piti panna hätävilkut päälle ja jotenki taitella se auto siihe tienreunaan. Palakitti vielä ku se oli perjantai-ilta, varmaa yheksän korvilla, nii tuli vitusti deekuja ja muita onnettaren suosikkeja vastaan. Välillä oli niinku nukutusainetta nauttineelle hirvelle ois pantu hokkarit jalakaan ja pukattu jäälle. Kaikki raajat vispaa juopoilla eri suuntii, ja silti mäihällä jotenki o kaatumatta. Tai no kyllähä siellä pari lens perseellee, mutta juopontuuri on niinku luotiliivi poliisilla, harvoin tullee tarpeeseen mutta suojaa kuitenki kaiken varalta.

Seuraavana päivänä sitte taas tuli kaatamalla vettä koko saatanan päivä ja sehä tarkottaa tietenki myös sitä, että kaikki lumet sullaa. Mikäs sen mukavampaa ku uija selekää kämpiltä töihin. Alamäet saa vettää niinku vesiliukumäkeä, suorastaan ilimanen reissu Serenaan. Ei näistä ilimoista ota ikinä mittää selevää. Ensin on -10 yöllä ja kahen päivän päästä +10 samaan kellonaikaan. Vaa tuliha tuota juhannuksenaki lunta. Onneks ei oo kuitenkaa tsunameja ja maanjäristyksiä, muute ois jotaki oikiaa mistä valittaa.