Noh kuitenki. Yks kaksjalakane lypsypenkki alako tulukuttaa mulle ku annoin sille tuopillisen vettä. Kehtas vittu valittaa, että "joo tilasin lasillisen vettä, en tuopillista." Sannoin että ois se sen euron maksanu joka tappauksessa, iha sama olisinko antanu shottilasin vai ämpärillisen. "Eikö teillä sielä baarimestarikoulussa opeteta mikä on lasin ja tuopin ero? Lasi on semmone pienempi, tuoppi on tää iso." Naama aiva vakavana jakeli siinä oljenkorsia meikälle, opetuksia elämästä. Kattoin vaa ja sannoin että ompa mahtava ku joku meikää selevästi viisaampi tullee neuvomaan nii tietää sitte jatkossa. Sitte oikee omahyvänen ilime ja "eipä kestä, tiiätpä nyt jatkossa." Varmaa ajatteli oikiasti että autto meikää jotenki elämässä etteenpäi. Onneksi pääsin myöhemmi sivaltaa takasi, ku oli sen lauluvuoro karaokessa. Lapussa luki jottai "Viskikola ja Elämä - Torpeedopillu" Sitteku kuulutin nii oli yllättäin väärin, akka tuli kitisee että se on "Ruuti ja Henri - Perutaan häät". Teki mieli sanua että käy se peruskoulu loppuun ja opettele aakkoset nii ehkä tästä tullee vielä joskus jotaki, mutta sannoin vaa kiltisti "Joo ku oli vähä EPÄSELEVÄ TÄÄ SUN KÄSIALA :>>>" Onneksi oli paska laulamaanki, aina saa tyydytystä.
Seuraava Unca Dolan oliki jotaki aiva ilmiömäistä. Joku parikymppinen emäntä jonka naama oli vissii imurioitu 6000 watin imurilla suoraa leuan alta, oli sen verra kyrpääntynneen näkönen. Se tilas kalijan, annoin, velotin, se lähti. 10min päästä se tullee takasi. Pittää iha laittaa näin keskustelumuotoon tämä selvyyden nimissä:
Dolan: Hei missä se mun kalija on?
Mege: Sulla on käesä ainaki tuo yks.
Dolan: Nii vaa se toine?
Mege: En myyny ku yhen kalijan.
Dolan: Mää kyllä tilasin kaks.
Mege: Ei. Ku tilasit yhen ja möin yhen.
Dolan: No missä se mun toinen kalija sitte on?
Sitte vähä puuskutusta ja kerroin varmaa viiesti uuelleen että myin vaa sen YHEN KESKIKOLPAKON.
Dolan: No aha. Mää kyllä tilasin kaks. *10 sek paussi* No kai mää saan sen lonkeron nyt?
Mege: .....Minkä helevetin lonkeron?
Dolan: Tilasin kalijan ja lonkeron ja en saanu lonkeroa
Mege: MISTÄ se lonkero tuohon tuli? :DD *aiva usko jo meni*
Dolan: Noku mää tilasin? Voin mää sitte ostaa uuellee sen lonkeron, vaikka maksoinki sen jo aikasemmi, ei haittaa... *martyrdom level MAX*
Mege: TODELLAKO? :> Joo kiitos ja näkemiin, en jaksa ees jankata enempää.
Sitte se emäntä vaa katto vähä aikaa ja jatko puhelime räpläämistä niinku ei mittää. Alako sappi kiehumaa ja sukat sytty tullee raivosta ku eka vittu TÄYSIÄ nillittää ja YHYYT naamassa ja tilanteen ratkettua kiinnostaa vähemmä ku norjalaisten kalamiesten talvikalastuksen ongelmat. Teki hierua naama tervaan ja kiinnittää laivan pohojaan.
Melekee heti tuon pallopään perrään tuli toine sankari. Joku jätkä halus halavimman shotin, tekkiin sille ja se makso kortilla. Tietenkää ei sitte rahhaa ollu. Oikee tuimana siinä mietti että mitenköhä tää tilanne ratkaistas, rupes kaivaa sitte taskuja ja löys 1.20e. "Otappa nuo tuosta ja kokkeile kortilla sitte loput." Meikän ilime oli varmaa sama ku miehellä joka o voittanu ässäarvasta 100.000 eurua ja kuulee että verroihin mennee puolet. Huokasin suuntaa antavan raskaasti ja kokkeilin sitte uuellee. Ei onnannu. "joooo... No ootappa meikä hakkee kaverilta rahhaa..." Tuon lauseen ku kuulin, nii olin satarosenttisen varma ettei miehestä kuulla ennää koskaan. Katos ku viinapullo Simo Silmun keikkajatkoilla. Onneksi ehin ottaa sällin kortin talteen pantiksi. Täälä se oottaa omistajjaa.
Lisäksi oli näitä perus taunoja jokka oli tuhulannu kultaset vuodet johonki bensankatkuseen pikkukylän kioskille, rahat tunkenu pelikonneisii ja sielun myyny saatanalle. Sitteku aiva kaikki on menetetty, nii "kostetaa" ihimisille jotka sentää o vielä töissä. Ei jaksanu kyllä sitä rimpuilua eile ollenkaa. Ennemmi oisin valellu vartalon kananpojilla ja juossu pohojosen mettiin karhuja kaatamaan asseena suihkusaippua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti