Vanha liitto kyykytti

Tännää oli kyllä lipastolla nii eeppiset 2 tuntia että nauroin ja märisin sissäänpäin koko tuon ajan. Kaikki lähti liikkeelle siitä, että meikän toinen chieffi tuolla työharjottelupaikassa pisti meikät iha perushommaan, eli luomaan silta luentosaliin etäopiskelijoita varten. Mainittakoon, että kyseinen herrasmies on reilu kuuskymppinen, viinankatkunen ja elämän raiskaama herrasmies. Noh, kuitenki, lähin sitte laittamaa kamppeet pystyyn ja homma näytti toimivan iha normaalisti. Kipasin sitte matkalla takas hakkee evästä, ja toimistolle päästyä nakkasin evväät mikroon. Heti ku sain lämpimät ruuat naaman etteen nii edellämainittu chieffi käskee mut lähtemään takas, koska ei kuulemma työpöytä näy, hirviä hätä. Jätän siis ruuan siihe pöyälle jäähtymään, potkuttelen takas luentosaliin ja klikkaan hiirellä toisen ikkunan alas, koska sehän ois ollu sille luennoitsijalle varmasti mahoton tehtävä.

Tästä sitte potkuttelen takasi, lämmitän ruuan uuellee ja ehin pari lusikallista vettää naamariin, ku kuuluu perkelettä ja saatanaa naapurihuoneesta. Käsky käy että lähehä takasi ku äänet ei kuulu tänne päähän. Meikä nyyhkii sissäänpäi ja lähen takas potkuttellee. Paikan päällä ääni kuitenki toimii täysin normaalisti ja mikkää ei oo päi persausta. Soittelen vielä asiasta toiselle chieffille ja varmistan että kaikki on luentosalin päässä hyvin. Potkuttelen takas. Sielä talavisodan hajunen mies oottelee ja voivottellee että ei kuulu vieläkää mittää. Käyn kattoo sen tietokonetta ja otan muten pois. Naama sullaa. Pappa sannoo että "OHO enpä hoksannu tuota. Hehheh! Ainaki toimii!" Hymmyilen ja vasaroin mielessäni ihmisrauniota ja köpöttelen taas ruuan ääreen.

Ehin nakata ruuan mikroon, ku HERRA ISÄM MAA huutaa jälleen että luentosalin kamat onki väärässä paikassa, pittää just nyt tällä sekunnilla viiä ne toiselle puolelle yliopistoa. Tietenkää se ei voinu niitä ite viiä ku piti lähtä piippua polttamaa. Meikähä potkuttellee taas ja joka polokasulla keksin uuen kirosanan. Sitteku pääsen perille ja sanon luennoitsijoille että moro tuun pystyttää ACP yhteyven tänne nii herrat vastaa että "Juu ei me mittää tollasia tarvita, ku ei oo etäopiskelijoitakaa ilimottautunu tälle luennolle." Nöyränä sanon okei ja lähen rullaamaa takas gearit kainalossa. Tässä vaiheessa kylmä hiki on vallanut otsan seudun ja mielessä pyörii Pullava-mainos ja muut oksettavat kauhut.

Palattuani SAAN VIIMEIN SYÖDÄ ATERIANI LOPPUUN, jonka jälkeen lähden pystyttämään etäyhteyden toiseen luentosaliin, josta palattuani chief odottaa porakone kädessä. "Hei porataampa tuoho pöyänjalakaan uuet ruuvit ja semmosta." Eli suomeksi PORRAAPPA NII MEIKÄ KATTOO JA "NEUVVOO". Joo sitte porasin ja vittu ruuvasin ne ruuvit sinne ja oli jalaka ku uus. Siinä vaiheesa alako sappi ja virtsa valua kyynelkanavista nii piti lähtä tupakalle, jonka jälkeen livistin paikalta.

Ei siinä mittää jos pittää hommia tehä, mutta VOIS ITEKKI YRITTÄÄ TEHÄ JOTTAI. Vittu kajarit mutella, ei kukkaa oo noin suhari. Onneksi huomena viimenen päivä lipastolla, en kestäis sitä lallia ennää päivääkää